Pysähtyä, kun kaikki muu liikkuu
Sulkeutua, kun kaikki muu avautuu
Jättäytyä, kun kaikki muu tuleutuu
Kuuluuko, onko tämä päällä... Kuulkaas siellä! Tänään panen sanani juuri sillä tavalla peräkkäin kuin minua huvittaa. Minun elämäni ei ole aforismi, runo, blogi, novelli, kolumni, uutinen, essee, artikkeli, tietokirja, romaani. Minun elämäni ei ole genre. En ole ajatusteni mannekiini. Teen omat genreni. Ottakaa tai jättäkää. Ja kyllä te jätätte! Ei millään pahalla mutta. <3 Terveisiä täältä Marttyrian meren rannalta.
Ne putoilevat, en ehdi kameroineni mukaan
Yksi matkustaa tuulilasinpyyhkijän alla Savosta etelään
Olen väsynyt, kytkinjalkaa kolottaa,
Hectorin tuuliset yöt korvamatonani, nuoruus
Ja aamulla avaan ikkunat, lehden, radion
Poika on eksynyt
Pääministeri on yksinäinen
Talonmies Pentti haudataan ilman saattajia, kyynelittä
Guantánamon kahlitut valittavat viemäreissään
Intia raiskaa kaksi- ja viisivuotiaansa
Entiset johtajamme lepäävät Portugalin auringon alla, velvollisuudet on täytetty
Maailma on valmis, sana
Otan askeleen taaksepäin
Hetken viivyn vielä nuotiolla, se hiipuu, hämärtää
...sen jälkeen pimeys...
Palataanpa perustotuuksiin, ne kun ovat päässeet unohtumaan.
Kieli.
1+1 = 2
Hauki on kala.
Työ on tehtävä.
Ruoka on ravintoa.
Maa kiertää aurinkoa.
Jumala on uskon asia.
Vaatteet antavat suojaa.
Seksi on suvunjatkamista varten.
Sanomalehdissä on vain tosiasioita.
Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista.
Maailman parhaaseen maahan syntyminen on lottovoitto.
Metrin prototyyppiä säilytetään Pariisissa Mittojen ja painojen museossa.
Palataanpa perustotuuksiin.
Kaikki on suhteetonta.
Toisaalta ja toisaalta.
Jompsin kumpsin.
Meloni ja omena.
Näillä mennään.
Heikun keikun.
Sii o soo.
